Moottorin kannakkeet
Tämänkin homman voi tehdä monella tapaa. Näin tällä kertaa.
Alkuperäinen V8 voimanpesä pöydälle.
Kehikon tekeminen. Kehikki kiinnittyy kumikytkimeen ja toiselta puolelta sitten kampiakselin keskelle. Nuo sivussa ja kumikytkimen ympärillä olevat raudat sisältää koneen kannakkeiden paikat. Kun kumikytkin on toisessa moottorissa kiinni, asetetaan kehikko siihen ja vastaavasti kampiakselin päähän toinen kiinnike. Vähän muistaakseni piti pidentää tuota kehikkoa M57 varten. Nyt on mahdollista rakentaa moottorin kannakkeet suht samoille paikoille kuin alkuperäisessäkin moottorissa.
Kehikko paikoillaan, pidennettynä.
Sivukannakkeet
Peräpään kannakkeet. Vaihteiston kytkinkopasta veistelin alkuun palaset pois jonka jälkeen paksusta alumiinista palaset TIG liimalla kiinni.
Koesovitus, sinnehän se mahtui!
Vauhtipyörä + kumikytkin
Vauhtipyörä löytyi M43B16 moottorista. Osanumero kait 11221739315 joten paino 9,9kg. Vakio manuaalivaihteisen vauhtipyörän paino olisi ilmeisesti 13,46kg (21217512329). Vauhtipyörässä on sama starttikehä kuin M57 automaattivaihteiston kanssa (kuvassa alimmainen).
M43 koneessa vauhtipyörän pultit on M12 X 1,5 X 25. 11221717841
M57 koneessa automaatin starttikehän pultit on M12 X 1,5 X 28. 11227805885
Väliin adapterilevy. Moottorin etupää vaikuttaisi asettuvan hyvin lähelle samoihin kohtiin kuin alkuperäisenkin.
Pakosarja
Jalompien materiaalien hitsuuhommat hoiti veljeni 🫡
Leikatut palikat valmiina.
Vasemmassa reunassa huohottimen levy. Ylhäällä imusarjaan käypäinen laippa, turbon laippa ja viimeisenä ylävesiletkun laippa. Sitten pakosarjan laippa ja pakosarjan ulkokuoret. Alhaalla on lämmönvaihtimen uudet päädyt ja perävetolaitteeseen käyvä pakoputken laippa. Materiaalit jätin laserleikkausputiikin päätettäväksi; rosterit on EN 1.4301 ja alumiinit on EN AW-5754 (AlMg3). Ja se laserleikkausputka on Savira Oy (https://www.savira.fi/) tuossa Savitaipaleella, vahva suositus!
Tulin siihen tulokseen, että turbon voisi nostaa tuolta pakosarjan alapuolelta yläpuolle. Tuo lähinnä sen takia, että sai suoraan alamäen downpipelle, valuu itsestään vedestä tyhjäksi. Turbon asennon muuttuessa piti turbon osia käännellä. VNT romut on kolmella pultilla kiinni, joten niitä voi pyöräyttää 120 asteen välein. Näin öljynpaluun sai taas oikeaan asentoon eli alapuolelle.
Tarkempi kurkistus pakosarjan sisälle: https://vm.tiktok.com/ZNRx1rSaG
Pakoputki
Downpipe on sisältä 3″ ja päältä 4″ rosteriputkea. Vesi johdetaan turbon luota vaipan sisälle ja loppupäästä kolmen 10mm reiän läpi pakokaasujen joukkoon.
Alempi osa on alumiinia ja kiinnittyy perävetolaitteen alkuperäiseen pakoputken aukkoon. Väliin tulee kuminen pakoputken liitos. Se on REC32-90949T marinepartsilta (https://www.marineparts.fi/fi/p/kumipalje-pakomutka-pakoputki-3-alempi-rec32-90949t)
Jäähdytysjärjestelmä, järvivesipuoli
OMC Cobra perävetolaitteessa on oma vesipumppu ja se jäi käyttöön. Järjestelmässä vesi virtaa seuraavasti:
- Ohjaustehostimen öljyjen lämmönvaihdin (alkuperäinen)
- Palaavan dieselin jäähdytin
- Välijäähdytin
- Moottorin lämmönvaihdin
- Pakosarja, alapuolelle kahdella letkulla.
- Turbon viilennyskypärä
- Downpipe
Ohjaustehostimen öljyjen cooleri. Piti pääty juottaa uudestaan paikoilleen kun vuoti. Onnistui ihan kaasutöhöllä, juoksutteella ja vanhanajan juotostinalla.
Palaavan dieselin jäähy. Kennona tuollainen bilteman öljynjäähdytin (https://www.biltema.fi/autoilu—mp/tuning/Auton-suorituskyky/oljynjaahdytin-9-rivia-2000040447) ja ulkopuolella järvivesi. Tämä ei kuulunut ensimmäisen kesän kokoonpanoon, en uskonut dieselin lämpenemisen olevan niin suuri ongelma. Ei kai se vieläkään varsinaisesti ongelmaa muodostanut, mutta usean tunnin ajelun jälkeen diesel tankissa oli varmasti lähemmäs 40 asteista. Oli ihan lämmin nukkua siinä päällä.
Välijäähdytin on tuollainen tavallinen kiinan-ic mutta vesikotelossa. Kaikki järvivesi ei mene noitten haittojen välistä vaan pääsee myös vapaasti virtaamaan kennon ohitse.
Moottorin lämmönvaihtimen löysin torista. Vanha, mutta käyttämätön. Oli alunperin muovipäädyillä mutta siihen tuli alumiinista päädyt. Oikeasti nuo päädyt kannattaisi tehdä vähän toisella tavalla niin saisi paremman jäähdytystehon aikaiseksi, vaan eipä tuonkaan kanssa ole ongelmia tullut. Onhan tuo varsin järeän kokoinen kun vertaa niihin alkuperäisiin veneissä käytettyihin lämmönvaihtimiin.
Pakosarjassa tulevan veden nipat alareunassa, 2kpl. Ihan vaan t-haaralla haaroitettu molempiin. Ja pois sitten tuosta turbon juuresta.
Pakosarjasta vesi menee tuon turbon kypärän kautta downpaippiin. Tuo veljeni keksintö osottautuikin aika hyväksi. Voi olla että konepelti olisi ollut aika lämmin tuolta kohdalta, vaikka olisi käyttänyt jotain ebay:n villapöksyjä.
Downpaipista tuolla aikasemmin olikin jo kuvia.
Jäähdytysjärjestelmä, jäähdysnesteen puoli
Ei hienouksia tässäkään hommassa.
Niin sanottu alavesiletku. Vesipumpulta lämmönvaihtimelle. Tuo alapuolen alumiiniprofiili ruuvataan veneen vasoihin kiinni, kestääpähän paikoillaan.
Ylävesiputki. Menee moottorin kyljestä lämmönvaihtimelle. Tämän moottorinpuoleisen laipan vierestä lähtee sitten pieni letku paisuntasäiliölle.
Sen lisäksi alkuperäiseen paisuntasäiliöön menee yksi noin 19mm letku vesipumpulta, aivan kuten autossakin.
Värit pintaan jo kone paikoilleen
Moottorin värikoodiksi valikoitui liikenteen harmaa (RAL 7043).
Tässäkohtaa moottorin pystyi jo shimmaamaan ja pulttaamaan oikeasti kiinni. Kannakkeiden teko onnistui aika hyvin, esim takapäässä shimmiä piti laittaa suurinpiirtein sen verran kun jätin turvarakoa kehikkoon. Eli että menee shimmin puolelle eikä tarvitse hioa kannakkeista.
Josko seuraavassa jaksossa sitten vaikka sähköhöpinöitä.